Erilaiset kriisit ovat haastaneet meitä jo vuosia. Kolme vuotta sitten, tammikuussa 2020 palasimme lomamatkalta kaukaa maapallon toiselta puolelta. Varsin pian Suomessakin uutisoitiin covid viruksesta ja kerrottiin, että ensimmäinen tapaus on löytynyt Suomestakin. Muistan ajatelleeni, että tuskin tämä nyt kovin isosti meitä suomalaisia koskee. Hieman hymyilytti kun kansa hamstrasi wc-paperia. Maaliskuussa 2020 WHO ilmoitti taudin olevan pandemia. Alkoi ennennäkemätön hässäkkä; yli 500 hengen tapahtumat kiellettiin, tuli poikkeuslaki, etäkoulu, etätyöt, Uudenmaan rajat menivät kiinni, myöhemmin myös maskisuositus ja koronapassi.
Elinkeinoministeri Mika Lintilä kertoi tilaisuudessa jossa itsekin olin läsnä, että pandemian kestoksi on arvioitu 3-4 vuotta. Edelleen hymyilytti, ajattelin että ei kai sentään…
Meidän jokaisen voimavarat ovat olleet koetuksella. On ärsyttänyt, suututtanut, turhauttanut, naurattanut – epäusko siihen koska tämä loppuu? Jokainen tietenkin on kokenut kriisin omista lähtökohdistaan. On hyvä muistaa että jokaisella yksilöllä on myös omat haasteensa yhteisten lisäksi. Kun viimein saatiin ihmishenkiä suoraan pelastanut rokote käyttöön, siitä alkoi merkillinen eipäs-juupas julkinen kädenvääntö. Itse uskon ja luotan rokotuksiin – ne ovat kautta aikojen olleet kansanterveytemme kivijalka. Itse tietenkin olen kaikki rokotteet ottanut ja sairaanhoitajana suosittelen niitä lämpimästi myös omille potilailleni. En kuitenkaan moiti enkä kyseenalaista ihmisiä joiden ratkaisu on erilainen kuin omani. Onneksi jokaisella on mahdollisuus valita. En myöskään kannata minkään ammattiryhmän “pakkorokotuksia”. Toisaalta ymmärrän kuitenkin sen, että on välttämätöntä rajata esimerkiksi hoitajia pois sellaisista tehtävistä joissa potilaan henki on suoraan vaarassa – vaikkapa valkosolukadosta kärsivän syöpäpotilaan hoidosta mikäli ei ole rokotettu hoitaja.
Nyt tammikuussa 2023, kiitos rokotusten kuolleisuus tautiin on jo pidempään ollut laskussa. Ihme kyllä, itse olen tuolta taudilta säästynyt. Parthaillaan uutisoidaan että Kiinasta leviää jälleen uusi variantti ja Suomikin alkaa vaatimaan sieltä saapuvilta testitodistusta.
Suomessa sote palveluissa aloitti uudet hyvinvointialueet 1.1.2023. Omalla asuinalueellani ainakin Keski-Uudenmaan hyvinvointialue aloitti toimintansa hyvin haastavissa merkeissä. Rahoitusvaje on haastava, palveluita lienee joudutaan keskittämään ja palvelut tökkivät pahemman kerran. Palstat täyttyvät kuntalaisten vihaisista kommenteista; terveyskeskuksiin ei saa yhteyttä, takaisinsoittoja ei tule, reseptejä ei uusita ajallaan josko ollenkaan jne. Itsekin saan näistä asioista paljon yhteydenottoja vaikka me kunnanvaltuutetut emme näihin suoraan voi vaikuttaa. Jatkolähetän kyllä säännöllisesti viestejänne Keusoten palveluihin asioista vastaaville viranhaltijoille.
Julkisuudessa on viime päivinä kirjoitettu Töölön tapaturma-aseman ja Lastensairaalan henkilöstön vaikeasta tilanteesta. Tapaturma-aseman henkilöstö uhkaa äänestää jaloillaan monenlaisten muutosten vuoksi ja Lastensairaalasta kirjoitettiin, että sinne ei voi enää jättää lastaan ilman valvojaa koska henkilöstöä ei ole saatavilla. Molemmat paikat vastaavat koko Uudenmaan ja laajemminkin erva-alueiden potilaiden hoidosta. Tilanne on enemmän kuin huolestuttava.
Joka tapauksessa toivotan parempaa uutta vuotta 2023 kaikille!
