En usko itse vallan keskittämiseen. Siis siihen että samat ihmiset istuvat “joka jakkaralla”. Ehkä he toimivat kansanedustajana, kunnanvaltuutettuna, lautakunnan jäsenenä ja mahdollisesti uutena aluevaltuutettuna! En kertakaikkiaan usko siihen että sama ihminen hoitaisi luottamustoimia tehokkaasti ja vastuullisesti näin monella eri taholla. Tai kuka tietää, ehkäpä sellaisia superihmisiä on? Minä ajattelin nyt hoitaa kunnanvaltuutetun pestin 2021-2025 ja loppukaudesta myös kasvatus-sivistyslautakunnan jäsenen tehtävät. En ole siis sairastunut vallanhimoon ja kaiken tavoitteluun Sitäkin näissä politiikan kuvioissa kyllä näkee.

Vastaus on: en halua lähteä näihin vaaleihin ehdolle, en ainakaan tälle ensimmäiselle kierrokselle. Suurin pelkoni on, että sitäkin hyvinvointialuetta siirtyisi johtamaan sama porukka joka on pahemman kerran möhlinyt Keusotessa alueemme sote-palvelut viimeiset 4 vuotta siihen pisteeseen missä ne nyt ovat.  Budjetti ylitykset ovat vuosi toisensa perään hurjia….palvelut karkaavat Tuusulasta yksi toisensa perään. Ensi viikolla päätettäneen terveyskeskuksen akuutti vuodeosaston lopetuksesta Hyrylästä. Valitettavasti uskon että enemmistö Keusotessa näin päättää. Tällä hetkellä keskityn ja taustavaikutan siihen eri kanavia pitkin, että tulevalle hyvinvointialueellemme valitaan osaava johto. Olen tämän myös Keusoten nykyjohdolle kertonut. Suosittelen samaa muillekin päättäjille Tuusulassa. Kannustan kuitenkin erinomaisia ehdokkaita äänestämään! Ja muistaa on syytä myös se, että sote-uudistus on kaikkien eduskuntapuolueiden yhteisesti päättämä, ei minkään yksittäisen puolueen.

Tiedän, että Tuusulasta ovat ehdolla esimerkiksi erinomaiset sote-alan osaajat Erja Sarenius-Salmenkivi ja Sanna Takala. Järvenpäästä Satu Haaparanta ja Mäntsälästä Pirjo Vainio. Tästä nelikosta on suorastaan vaikeaa valita kenelle ääneni antaisin.

Joulun ja valon odotusta!

Mirka Kovalainen, kunnanvaltuutettu

Kiitos monista onnitteluista ja evästyksistä seuraavaan valtuustokauteen. Pidetään yhteyttä ja nautitaan kesästä!

Mirka Kovalainen

Nyt sairaala-alue on tulossa myyntiin loppukesästä 2021. Pääsin pari viikkoa sitten pienen porukan mukana vuosien tauon jälkeen käymään vanhalla työpaikallani, sairaalan eri rakennuksissa. Niin paljon muistoja ja historiaa oli yhtäkkiä ympärillä! Kellokosken sairaala oli työpaikkani yli 10 vuoden ajan, joten paikat ovat varsin tuttuja.

Kellokosken sairaalan kiinteistöt ovat pitkälti suojeltuja. Pohjois-Tuusulan kehittämisen kannalta olisi tärkeää, että taloihin saataisi elämää. Voisiko se olla majoituspalvelua, hotellipalvelua, tiloja start up -yrityksille, asuntoja vai jotain muuta? Alueessa olisi paljon potentiaalia ja ne ovat merkittävä osa Tuusulan ja Suomenkin historiaa luonnonkauniilla alueella. Vaikka aika kulkee ja muuttuu, niin kuin ihmisetkin ajassa, historia pysyy ja sitoo meitä. Se taitaa olla sitä kotiseuturakkauttakin.

Alueelle on myös mahdollista tehdä lisärakentamista mutta joenrantaan ei tänä päivänä kukaan taida saada rakennusoikeutta eikä tontteja. Suomessa on ainakin kaksi onnistunutta uudistamista nähty vanhoille mielisairaaloille, Etelä-Pohjanmaalla Törnävällä ja Sipoon Nikkilässä. Ensimainitussa sairaala alueineen on kunnostettu vanhaa kunnioittaen ja sen omistaa yksityinen yritys. Nikkilään on puolestaan remontoitu entisen sairaala-alueen rakennuksia asuinkäyttöön. Työt ovat edenneet hitaasti ja osa rakennuksista on nyt purku-uhan alla. Toivon hartaasti että Kellokosken sairaala-alueelle löytyy ostaja ja alue saataisi uuteen kukoistukseen.

Juttelin asiasta tuoreeltaan myös Tuusulan kuntasuunnittelupäällikön kanssa. Kunta ei ole keksinyt rakennuksille käyttöä, mutta alueelle tarvitsisimme kyllä useampia hankkeita. Kun sopivia hankkeita löytyy, kunta valmistelee kaavamuutokset ja tarvittavat sopimukset. Näitä on kuitenkin mahdotonta tässä ”erikoisessa kohteessa” tehdä varsinkin kun koko muutoksen rahoittajaa ei ole toistaiseksi neuvottelupöydässä. Kuntasuunnittelupäällikön mukaan hankkeet voisivat olla esimerkiksi palveluasumista, asumista, liiketiloja, valtakunnallinen sairaalamuseo, toimistotiloja, työtiloja tai hotelli.

Toivon, että teistä lukijoistakin moni vinkkaisi tästä upeasta historiallisesta alueesta omille verkostoillenne. Toivottavasti alue saadaan vielä uusiokäyttöön. Sairaalan irtaimistoa myydään avoimessa huutokaupassa 14.-15.8.2021. Silloin on mainio aika tehdä vaikka päiväretki Kellokoskelle ja tutustua samalla sairaalamuseoon ja Ruukin tehdasalueeseen. Kulmilla on mainiot ruokapaikat Cherif-ravintola ja Kinuskilla kahvila-lounaspaikka. Suositus molempiin!

Nykyinen valtuustokausi alkaa olla päätöksessä ja kuntavaalit 2021 ovat ovella. Ennakkoäänestys on alkamassa ja ennakkoon voit äänestää missä tahansa Suomessa ajalla 26.5-8.6.2021. Varsinainen vaalipäivä on sitten 13. kesäkuuta ja päivämäärästä on helppo muistaa Tuusulassa myös minun äänestysnumeroni, joka on 13. Nämä vaalit ovat olleet ns. somevaalit. Asioista on keskusteltu pitkälti sähköisesti ja yhteydenottoja on tullut huikea määrä somekanavia ja muita sähköisiä reittejä pitkin. Kiitos niistä kaikista! Itselläni on jo vuosia ollut tapana että jokaiseen yhteydenottoon myös vastaan. Tätä tapaa lupaan jatkossakin noudattaa.

Aivan viime aikoina yhteydenottojen määrä on yllättänyt minut, mm. Keusoten yhä hankaloituvaan tilanteeseen liittyen. Viime sunnuntain lehtikirjoitukseni jälkeen viestien määrä pompsahti reippaasti. Kiitos kaikille kuntalaisille, luottamushenkilöille (myös naapurikaupungeissa ja kunnissa), Tuusulan kunnan ja Keusoten työntekijöille yhteydenotoistanne viime kuukausina. Ilman teitä moni asia jäisi selvittämättä ja pimentoon. Roolinne viestintuojina päätöksentekijöihin päin on aivan olennainen. Luottamushenkilökollegan kanssa Tuusulassa kävimme Keusoteen liittyen todella hyvän keskustelun ja selvittelemme sen pohjalta mitkä Tuusulan mahdollisuudet jatkossa ovat, hyvinvointialuetta odotellessa… Tällä kaudella on käyty erittäin hyvää keskustelua ja yhteistyötä eri ryhmien kuntapäättäjien kanssa.

Valtuustokausi on päättymässä ja itse olen toiminut tällä kaudella tarkastuslautakunnan jäsenenä. Se on antanut erinomaisen näköalapaikan koko kunnan toimintaan. Ensimmäinen pormestarikausi on takana ja itseäni se ei ole ”uudistuksillaan” vakuuttanut. Hieman haikeana olen seurannut mm. Helsingin pormestari Vapaavuoren aktiivisuutta ja näkyvyyttä roolissaan. Meillä Tuusulassa tilanne on toisenlainen. Pormestarimalli sinällään sopii ehkä isoihin, Helsingin ja Tampereen tapaisiin kaupunkeihin, mutta Tuusulaan sopii mielestäni paremmin ammattijohtaja malli eli kunnanjohtaja malli. Itseäni huolestuttaa erityisesti heikentyneet terveyspalvelut, lasten ja nuorten sekä ikäihmisten osalta. Lasten kuntouttavat palvelut ovat heikentyneet (viimeisempänä lasten puheterapia ja aiemmin neuropsykologinen kuntoutus), samoin Keusoten alueella on kova paine vähentää ikäihmisten ympärivuorokautista asumispalvelua. Kunta on tietyllä tavalla menettänyt otteensa näistä palveluista eikä Tuusulan edustajilla näytä olevan Keusotessa juurikaan sananvaltaa.

Muistathan äänestää joko ennakkoon tai vaalipäivänä. Keskustalla on paljon aktiivisia toimijoita ehdolla Tuusulassa!

Matkan varrella on ollut tarkoitus osallistaa ammattilaisia, koota hyviä käytänteitä ja luoda yhteistyötä. Onko näin käynyt? Onko henkilöstöä kuultu riittävästi? Hoitajien ammattiyhdistys Tehyn kyselyn mukaan mukaan tehyläisistä 20 % on kuntayhtymän käynnistämisen jälkeen vaihtanut työnantajaa vieden osaamisensa muualle. Hiljattain julkaistiin nuorille lääkäreille suunnatun kyselyn tulokset, joiden mukaan nuoret lääkärit eivät pidä Keusoten terveysasemia houkuttelevina paikkoja oppimiseen. Järvenpään Just sai lääkäreiltä 1 tähden ja muut Keusote asemat 2 tähteä kun asteikko oli 1-5. Vertailun vuoksi mainittakoon että Kerava (joka ei kuulu Keusoteen) sai 5 tähteä.  Keusoten organisaatio koettiin huonosti toimivaksi, siellä nähtiin johtamisen puutetta ja resurssivajetta. Terveydenhuollon ammattilaisena näen tämän kyselyn tulokset kauaskantoisesti ongelmallisina, sillä sairaanhoitajat ja lääkärit vaihtavat alalla tiiviisti kokemuksiaan eri organisaatioista ja suosittelevat tai ovat suosittelematta työpaikkaansa muualla työskenteleville kollegoille. Vuonna 2019 kokonaisvaihtuvuus vakituisen henkilöstön osalta oli Keusotella 9 % ja vuonna 2020 jo yli 14 %.

Muutama sana taloudenhallinnasta Keusotessa, ja siihen liittyvästä edunvalvonnasta Tuusulassa. Miksi Keusotessa ei tehdä toimenpide-ehdotuksia kun selvästi nähdään, että talousarvio on ylittymässä? Tuusulan sosiaali- ja terveyslautakunnalle tuotiin, aikana ennen Keusotea, selkeästi ylitysuhat tietoon. Kerrottiin myös vaihtoehdot ja niiden seuraukset, riskit ja ennusteet. Näistä poliittisesti valitut luottamushenkilöt sitten päättivät. Tuusulalla on nykyisessä Keusoten valtuustossa muutamia edustajia. Vähän väliä kuulemme kunnanvaltuustossa puheita, kuinka “Keusoten edunvalvontaa on tehostettava”. Toistaiseksi tuottavuusohjelman toimenpiteet eivät ole suunnitellusti toteutuneet vaan budjetti ylittyy vuosittain useilla miljoonilla. Suunta on siis täysin päälaellaan.

Mikä on sitten tuusulalaisten asema? Näkymänä on että palvelut uhkaavat keskittyä yhä vahvemmin Hyvinkää-Nurmijärvi-Järvenpää akselille. Tämä on nähtävissä esimerkiksi Kiljavan kuntoutuskeskuksen keskittymänä Nurmijärvelle, perhekeskuspalveluiden keskittymänä Hyvinkäälle ja Justin terveyspalvelukeskittymänä Järvenpäähän. Tuusulan osana näyttää olevan palveluiden karsinta jossa pienemmät terveysasemamme (Jokela ja Kellokoski) olivat jo kertaalleen liipaisimella. Kansalaisadressit pelastivat asemat sillä kertaa mutta vuonna 2022 tarkastelu pienten asemien osalta on jälleen esillä. Vanhusten päivätoiminta oli jo loppumisuhan alla Tuusulassa, sitä käsiteltiin Tuusulan kunnanvaltuuston kysymyksenä poikkeuksellisesti. Toistaiseksi toiminta on tauolla koronapandemian vuoksi, ja olen kuullut puhuttavan, että se ei ehkä palaisi enää palveluvalikkoon sellaisenaan. Lähikuukausina käsitellään myös terveyskeskussairaalamme olemassaolon kohtaloa.

2023 on tarkoitus siirtyä sote-uudistuksen myötä hyvinvointialue malliin. Silloin on kyse jälleen täysin uudesta, lain mukaisesta organisaatiosta jolloin vapaaehtoinen kuntayhtymä organisaationa lakkaa olemasta. Tämä tarkoittaa jälleen uuden organisaation rakentamista ja mukaan tulee silloin myös pelastustoimi. Vaarana näen, että Keusoten alueen sote-kustannukset ovat tällä hetkellä suuremmat kuin tulevan hyvinvointialueen rahoitusmalli tulee olemaan. Tämä puolestaan edellyttää entistä suurempaa talouden tasapainottamista Keusotessa vuosina 2021-2023. Joka tapauksessa säästöpaineet ovat vuodesta 2023 eteenpäin hyvinvointialueella kymmeniä miljoonia vuosittain.

Ja lopuksi, Keusoten alueella on edelleen 16 erilaista ICT-järjestelmää. Hoitajat, lääkärit ja muut alan ammattilaiset kirjaavat siis päivittäin lukuisiin eri potilas- ja asiakastietojärjestelmiin jotka eivät välttämättä puhele keskenään. Justin erikoishammaslääkärin kirjaus ei näy Hyrylän hammashoitolan hammaslääkärillä – vaikka he työskentelevät samassa organisaatiossa. Edunvalvonnan suhteen Tuusulassa tarvitaan täysin uudenlaista ryhtiliikettä. Emme voi enää seurata passiivisesti vierestä kun lähipalvelumme ovat vaarassa karata kunnasta. Kannan suurta huolta myös siitä, että Keusoten tavoitteena on karsia kovalla kädellä vanhusten ympärivuorokautisen hoivan paikkoja. Siitä käytetään nimitystä “palvelurakenteen keventäminen”. Haasteita riittää. Loppuuko aika kesken tässä nykyorganisaatiossa?

Seuraavassa ote kunnan tiedotteesta 20.4.2021: “…Tuusulan kunnan johtoryhmän päätöksen mukaisesti koulun toiminnot tullaan siirtämään rakentamisen ajaksi muualle”. Puhutaan siis useista vuosista!  Kunnan johtoryhmä koostuu johtavista viranhaltijoista ja kansliapäälliköstä. Tämäntyyppisiä päätöksiä heillä ei kuitenkaan ole valtaa johtoryhmänä tehdä. Onko tämä “uuden pormestariajan” tapa? Onko toimittu kuntalain ja Tuusulan hallintosääntöjen mukaisesti? On myös aika Tuusulassa terävöittää sitä kuka ja ketkä tässä kunnassa päättävät. Kunnanvaltuustolle siis nämä terveiset.

26.4.2021 esitin Tuusulan tarkastuslautakunnassa: “Kirkonkylän koulun strategisessa kehittämissuunnitelmassa (kiinteistöselvitys 18.3.2019) sekä hankesuunnitelmassa kerrotaan, että väistötiloja voidaan käyttää rakentamisen ajan ja ne sijoitetaan koulun tontille. Tänä keväänä on tapahtunut jotain eivätkä väistötilat ja oppilaat voikaan enää uudessa suunnitelmassa olla koulun alueella vaikka eri vaihtoehdoissa tämän piti onnistua. Vuosiluokkien 1.-3. osalta parakit pitäisi nyt siirtää “jonnekin” ja vuosiluokat 4.-6 sijoittaa kauemmas kouluihin, mm. Nahkelaan ja jopa Vanhankylän kouluun asti. Avointa tietoa ja dokumentteja asiasta ei tunnu löytyvän. Mistä osoitetaan rahat parakkien siirroille (puhutaan varmasti 6-numeroisista lukemista)? Entä koulukyytien kustannuksiin? Miksi tämä tilanne selvisi vasta nyt? Koska tilanteen muutos selvisi ja koska siitä tiedotettiin vanhempia? Onko tämä päätös linjassa valtuuston päätöksen kanssa ja onko se valmisteltu valtuustolle asianmukaisesti?”

Tämä asia tulee vaikuttamaan ja vaikeuttamaan merkittävästi Kirkonkylän koulun oppilaiden ja heidän perheidensä arkea. Lautakunta hyväksyi esitykseni yksimielisesti ja kutsuimme kansliapäällikön selostamaan asiaa meille tarkastuslautakuntaan 18. toukokuuta, 2021.

Pian ollaan kesän kynnyksellä, vaikka ilmojen puolesta ei siltä vaikuta. Vappu on kuitenkin itselleni jotenkin aina ollut sellainen portti kesään, oma syntymäpäiväkin on heti vapun jälkeen.

Päätin asettua ehdolle kuntavaaleihin myös vuonna 2021. Kuntapäättäjänä olen toiminut Tuusulassa reilut 16 vuotta. Työskentelen psykiatrisena sairaanhoitajana erikoissairaanhoidossa ja olen kolmen lapsen äiti. Kuluvalla valtuustokaudella olen toiminut tarkastuslautakunnan jäsenenä sekä kunnanvaltuuston varajäsenenä. Täytyy sanoa että tarkastuslautakunnan jäsenyys on ollut silmiä aukaisevaa, niin hyvässä kuin ei niin hyvässäkin.

Minulle tärkeitä tavoitteita Tuusulassa ovat lähipalveluiden turvaaminen, lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksien edistäminen ja luokkakokojen säilyttäminen kohtuullisena. Oppilashuollon vahvistaminen ja lasten oikeus päästä tarvittaessa kuntouttavien menetelmien piiriin täytyy olla ensiarvoisen tärkeää.

Lähiluontoa on vaalittava ja kaavoittaminen sekä rakentaminen tehtävä luontoarvoja kunnioittaen. Peräänkuulutan myös vastuullista kuntatalouden hoitoa. Tällä hetkellä velkaantuminen tulevina vuosina näyttää liian rajulta. Tuusulassa näyttää olevan vallalla ”ei huolta huomisesta” ajattelu kun massiivisia uusia monumentteja (koulurakennusten kustannukset esimerkiksi karkaavat käsistä) suunnitellaan. Väkisin sitä miettii eikö mikään tavallinen enää riitä?

Keusoten edunvalvonta on mielestäni epäonnistunut Tuusulassa ja osa palveluista on heikentynyt. Tätä pidän huolestuttavana kehityksenä tuusulalaisten kannalta. Myös palveluiden karkaaminen kuntakeskuksista on suuri uhka Tuusulassa, lähipalveluiden puolesta työskentelen jatkossakin.

Pormestarimallia parempana pidän Tuusulaan kuntajohtajamallia. Siis sitä, että kuntaa johtaa ammattijohtaja, jolla on vahvaa kokemusta kuntajohtamisesta, taloudesta ja hallinnosta. Mikäli Tuusulassa halutaan kuitenkin demokraattisesti jatkaa pormestarimallilla, olen avoin sen kehittämiselle. Selkeitä hyötyjä en itse vielä koe mallin tuoneen.

Kuntavaalien ennakkoäänestys on 26.5 – 8.6.2021 ja varsinainen vaalipäivä 13.6.2021. Käytä ääntäsi, jokainen ääni on tärkeä demokratialle!

Luonto, metsät ja puistot sekä virkistysalueet ovat meille Tuusulan keskiryhmässä tärkeitä. Tuusulan kunnanvaltuuston valtuustoryhmämme (Keskusta, RKP, KD ja Matti Alanko) lausui asiasta kaavoitukseen. Toivon, että moni muu tekisi samoin.

Haluamme ilmaista huolemme Tuusulan kuntakehityslautakunnan päätökseen (10.3.2021, §20) kaavoittaa Fjällbon alueelle omakotirakentamista. Koska kyse on muutamasta tontista, ei niiden vaikutus kuntatalouteen ole kovin merkittävä mutta kulttuurihistorialliseen maisemaan niillä on vaikutusta. Hämmästelemme, että kuntakehityslautakunta käsitteli vain vaihtoehtoja 1 ja 2 vaikka kolmaskin vaihtoehto olisi ollut. Hämmentävää on myös se, että asiantuntijalautakunnan (kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta) päätöstä ei ole otettu huomioon. KuVan lausunnossa on maininta: ”Mahdollisen lisärakentamisen tulee tukea vain Fjällbon puistoalueen virkistyskäyttöä”.

Fjällbon kaava-alue on niin maakunnallisesti kuin valtakunnallisestikin historiallinen ja arvokas alue.  Se on tuusulalaisittain myös kulttuurihistoriallisesti tärkeä alue. Viime vuosina alueeseen on panostettu taloudellisesti ja puistoa on kunnostettu kaikkien tuusulalaisten virkistyskäyttöön sopivaksi. Metsät ja puistot ovat kuntalaisille tärkeä henkireikä, arjen vastapainoksi tarvitaan myös hiljaisuutta ja rauhaa. Kaupungistumisen myötä luontoympäristöt harvoin säästyvät rakentamiselta tai muilta ekologista ympäristöä rikkovilta toimenpiteiltä. Virkistysalueiden läheisyys on tavoiteltavaa ja oikeus niiden käyttöön tulee olla kaikilla kuntalaisilla. Luontomaisemien katselun ja luonnossa harrastettujen aktiviteettien on todettu edistävän mm. stressistä palautumista kaupunkiympäristöä tehokkaammin. Lisäksi viheralueet parantavat ilmanlaatua. Lähimetsät ja puistot ovat meille tärkeitä, niitä on yhteisesti suojeltava.

Mielestämme Fjällbon on pysyttävä kaikkia kuntalaisia palvelevana luontokohteena eikä sinne pidä kaavoittaa asuinrakentamista. Se on säilytettävä Rantatien kulttuuriarvoja vaalien virkistysalueena, väljänä ja vehreänä. Alueen lisärakentamista ei pidä sallia lainkaan. Aikanaan kun alueella oleva vanha omakotitalo puretaan, sen tilalle voidaan tehdä kevyttä virkistyskäyttöä tukevaa rakentamista kuten kahvilatoimintaa ja saniteettitiloja. 

Tällä hetkellä tästä kaavoituksen suunnitelmasta on mahdollista lausua kenen tahansa 26.4 mennessä kuntaan sähköisesti kaavoitus@tuusula.fi tai kirjeitse Tuusulan kunta/Kaavoitus, Kotorannankuja 10, 04301 Tuusula.

Mielenterveyden häiriöiden tunnistaminen ei ole aina aivan helppoa. Monet mielen oireet kuten pelko, suru, uupuminen, suuttumus, ajoittaiset mielialan vaihtelut ja unettomuus kuuluvat aika ajoin lähes kaikkien ihmisten elämään. Silloin kun jokin oire alkaa haittaamaan ihmisen toimintakykyä ja rajoittamaan monella tapaa elämää ja ihmissuhteita, saattaa olla aika hakea apua. Raja mielenterveyden ja sairauden välillä voi olla häilyvä eikä sitä aina tarkasti pystytä mittaamaankaan.

Mieli voi sairastua yhtä lailla kuin kehokin. Mielenterveys on myös kykyä reagoida rakentavasti ongelmiin ja kommunikoida toisten ihmisten kanssa. Peruskoulussa, mahdollisesti jo alakoulusta alkaen, tulisi nuorille opettaa Tuusulassa mielenterveyden perusteita ja mielenterveyden ensiaputaitoja. Mielenterveysongelmat lisääntyvät, menossa oleva koronapandemia on vaikeuttanut monen mielenterveyden ongelmista kärsivien vointia entisestään. Arviolta jo joka viides suomalainen sairastaa jotakin mielenterveyshäiriötä.

Nuorille olisi tärkeää saada tietoa miten toimia jos ystävä viiltelee itseään, kärsii paniikkioireista tai miettii itsetuhoisia aikeita. Miten nuori toimii itse jos kokee loputonta uupumusta ja tunnetta siitä ettei jaksa enää. Myös perheenjäsenillä voi olla erilaisia ongelmia joiden edessä nuori on avuton tai keinoton, mihin silloin voi ottaa yhteyttä? Aivan arkipäiväisessä opetuksessa olisi tärkeää saada tietoa erilaisista ongelmista, vahvistaa nuorten tunnetaitoja ja toimintataitoja oikeissa tilanteissa. Näiden asioiden tekeminen tutuksi vähentää myös mielenterveyden ongelmin yhä liittyvää ”stigmaa”.

Tuusulassa mielenterveyden ensiaputaitojen opetuksesta on tehty myös valtuustoaloite. Toiveikkaana seuraan miten aloite etenee.