Matkan varrella on ollut tarkoitus osallistaa ammattilaisia, koota hyviä käytänteitä ja luoda yhteistyötä. Onko näin käynyt? Onko henkilöstöä kuultu riittävästi? Hoitajien ammattiyhdistys Tehyn kyselyn mukaan mukaan tehyläisistä 20 % on kuntayhtymän käynnistämisen jälkeen vaihtanut työnantajaa vieden osaamisensa muualle. Hiljattain julkaistiin nuorille lääkäreille suunnatun kyselyn tulokset, joiden mukaan nuoret lääkärit eivät pidä Keusoten terveysasemia houkuttelevina paikkoja oppimiseen. Järvenpään Just sai lääkäreiltä 1 tähden ja muut Keusote asemat 2 tähteä kun asteikko oli 1-5. Vertailun vuoksi mainittakoon että Kerava (joka ei kuulu Keusoteen) sai 5 tähteä.  Keusoten organisaatio koettiin huonosti toimivaksi, siellä nähtiin johtamisen puutetta ja resurssivajetta. Terveydenhuollon ammattilaisena näen tämän kyselyn tulokset kauaskantoisesti ongelmallisina, sillä sairaanhoitajat ja lääkärit vaihtavat alalla tiiviisti kokemuksiaan eri organisaatioista ja suosittelevat tai ovat suosittelematta työpaikkaansa muualla työskenteleville kollegoille. Vuonna 2019 kokonaisvaihtuvuus vakituisen henkilöstön osalta oli Keusotella 9 % ja vuonna 2020 jo yli 14 %.

Muutama sana taloudenhallinnasta Keusotessa, ja siihen liittyvästä edunvalvonnasta Tuusulassa. Miksi Keusotessa ei tehdä toimenpide-ehdotuksia kun selvästi nähdään, että talousarvio on ylittymässä? Tuusulan sosiaali- ja terveyslautakunnalle tuotiin, aikana ennen Keusotea, selkeästi ylitysuhat tietoon. Kerrottiin myös vaihtoehdot ja niiden seuraukset, riskit ja ennusteet. Näistä poliittisesti valitut luottamushenkilöt sitten päättivät. Tuusulalla on nykyisessä Keusoten valtuustossa muutamia edustajia. Vähän väliä kuulemme kunnanvaltuustossa puheita, kuinka “Keusoten edunvalvontaa on tehostettava”. Toistaiseksi tuottavuusohjelman toimenpiteet eivät ole suunnitellusti toteutuneet vaan budjetti ylittyy vuosittain useilla miljoonilla. Suunta on siis täysin päälaellaan.

Mikä on sitten tuusulalaisten asema? Näkymänä on että palvelut uhkaavat keskittyä yhä vahvemmin Hyvinkää-Nurmijärvi-Järvenpää akselille. Tämä on nähtävissä esimerkiksi Kiljavan kuntoutuskeskuksen keskittymänä Nurmijärvelle, perhekeskuspalveluiden keskittymänä Hyvinkäälle ja Justin terveyspalvelukeskittymänä Järvenpäähän. Tuusulan osana näyttää olevan palveluiden karsinta jossa pienemmät terveysasemamme (Jokela ja Kellokoski) olivat jo kertaalleen liipaisimella. Kansalaisadressit pelastivat asemat sillä kertaa mutta vuonna 2022 tarkastelu pienten asemien osalta on jälleen esillä. Vanhusten päivätoiminta oli jo loppumisuhan alla Tuusulassa, sitä käsiteltiin Tuusulan kunnanvaltuuston kysymyksenä poikkeuksellisesti. Toistaiseksi toiminta on tauolla koronapandemian vuoksi, ja olen kuullut puhuttavan, että se ei ehkä palaisi enää palveluvalikkoon sellaisenaan. Lähikuukausina käsitellään myös terveyskeskussairaalamme olemassaolon kohtaloa.

2023 on tarkoitus siirtyä sote-uudistuksen myötä hyvinvointialue malliin. Silloin on kyse jälleen täysin uudesta, lain mukaisesta organisaatiosta jolloin vapaaehtoinen kuntayhtymä organisaationa lakkaa olemasta. Tämä tarkoittaa jälleen uuden organisaation rakentamista ja mukaan tulee silloin myös pelastustoimi. Vaarana näen, että Keusoten alueen sote-kustannukset ovat tällä hetkellä suuremmat kuin tulevan hyvinvointialueen rahoitusmalli tulee olemaan. Tämä puolestaan edellyttää entistä suurempaa talouden tasapainottamista Keusotessa vuosina 2021-2023. Joka tapauksessa säästöpaineet ovat vuodesta 2023 eteenpäin hyvinvointialueella kymmeniä miljoonia vuosittain.

Ja lopuksi, Keusoten alueella on edelleen 16 erilaista ICT-järjestelmää. Hoitajat, lääkärit ja muut alan ammattilaiset kirjaavat siis päivittäin lukuisiin eri potilas- ja asiakastietojärjestelmiin jotka eivät välttämättä puhele keskenään. Justin erikoishammaslääkärin kirjaus ei näy Hyrylän hammashoitolan hammaslääkärillä – vaikka he työskentelevät samassa organisaatiossa. Edunvalvonnan suhteen Tuusulassa tarvitaan täysin uudenlaista ryhtiliikettä. Emme voi enää seurata passiivisesti vierestä kun lähipalvelumme ovat vaarassa karata kunnasta. Kannan suurta huolta myös siitä, että Keusoten tavoitteena on karsia kovalla kädellä vanhusten ympärivuorokautisen hoivan paikkoja. Siitä käytetään nimitystä “palvelurakenteen keventäminen”. Haasteita riittää. Loppuuko aika kesken tässä nykyorganisaatiossa?

Pian ollaan kesän kynnyksellä, vaikka ilmojen puolesta ei siltä vaikuta. Vappu on kuitenkin itselleni jotenkin aina ollut sellainen portti kesään, oma syntymäpäiväkin on heti vapun jälkeen.

Päätin asettua ehdolle kuntavaaleihin myös vuonna 2021. Kuntapäättäjänä olen toiminut Tuusulassa reilut 16 vuotta. Työskentelen psykiatrisena sairaanhoitajana erikoissairaanhoidossa ja olen kolmen lapsen äiti. Kuluvalla valtuustokaudella olen toiminut tarkastuslautakunnan jäsenenä sekä kunnanvaltuuston varajäsenenä. Täytyy sanoa että tarkastuslautakunnan jäsenyys on ollut silmiä aukaisevaa, niin hyvässä kuin ei niin hyvässäkin.

Minulle tärkeitä tavoitteita Tuusulassa ovat lähipalveluiden turvaaminen, lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksien edistäminen ja luokkakokojen säilyttäminen kohtuullisena. Oppilashuollon vahvistaminen ja lasten oikeus päästä tarvittaessa kuntouttavien menetelmien piiriin täytyy olla ensiarvoisen tärkeää.

Lähiluontoa on vaalittava ja kaavoittaminen sekä rakentaminen tehtävä luontoarvoja kunnioittaen. Peräänkuulutan myös vastuullista kuntatalouden hoitoa. Tällä hetkellä velkaantuminen tulevina vuosina näyttää liian rajulta. Tuusulassa näyttää olevan vallalla ”ei huolta huomisesta” ajattelu kun massiivisia uusia monumentteja (koulurakennusten kustannukset esimerkiksi karkaavat käsistä) suunnitellaan. Väkisin sitä miettii eikö mikään tavallinen enää riitä?

Keusoten edunvalvonta on mielestäni epäonnistunut Tuusulassa ja osa palveluista on heikentynyt. Tätä pidän huolestuttavana kehityksenä tuusulalaisten kannalta. Myös palveluiden karkaaminen kuntakeskuksista on suuri uhka Tuusulassa, lähipalveluiden puolesta työskentelen jatkossakin.

Pormestarimallia parempana pidän Tuusulaan kuntajohtajamallia. Siis sitä, että kuntaa johtaa ammattijohtaja, jolla on vahvaa kokemusta kuntajohtamisesta, taloudesta ja hallinnosta. Mikäli Tuusulassa halutaan kuitenkin demokraattisesti jatkaa pormestarimallilla, olen avoin sen kehittämiselle. Selkeitä hyötyjä en itse vielä koe mallin tuoneen.

Kuntavaalien ennakkoäänestys on 26.5 – 8.6.2021 ja varsinainen vaalipäivä 13.6.2021. Käytä ääntäsi, jokainen ääni on tärkeä demokratialle!