Matkan varrella on ollut tarkoitus osallistaa ammattilaisia, koota hyviä käytänteitä ja luoda yhteistyötä. Onko näin käynyt? Onko henkilöstöä kuultu riittävästi? Hoitajien ammattiyhdistys Tehyn kyselyn mukaan mukaan tehyläisistä 20 % on kuntayhtymän käynnistämisen jälkeen vaihtanut työnantajaa vieden osaamisensa muualle. Hiljattain julkaistiin nuorille lääkäreille suunnatun kyselyn tulokset, joiden mukaan nuoret lääkärit eivät pidä Keusoten terveysasemia houkuttelevina paikkoja oppimiseen. Järvenpään Just sai lääkäreiltä 1 tähden ja muut Keusote asemat 2 tähteä kun asteikko oli 1-5. Vertailun vuoksi mainittakoon että Kerava (joka ei kuulu Keusoteen) sai 5 tähteä.  Keusoten organisaatio koettiin huonosti toimivaksi, siellä nähtiin johtamisen puutetta ja resurssivajetta. Terveydenhuollon ammattilaisena näen tämän kyselyn tulokset kauaskantoisesti ongelmallisina, sillä sairaanhoitajat ja lääkärit vaihtavat alalla tiiviisti kokemuksiaan eri organisaatioista ja suosittelevat tai ovat suosittelematta työpaikkaansa muualla työskenteleville kollegoille. Vuonna 2019 kokonaisvaihtuvuus vakituisen henkilöstön osalta oli Keusotella 9 % ja vuonna 2020 jo yli 14 %.

Muutama sana taloudenhallinnasta Keusotessa, ja siihen liittyvästä edunvalvonnasta Tuusulassa. Miksi Keusotessa ei tehdä toimenpide-ehdotuksia kun selvästi nähdään, että talousarvio on ylittymässä? Tuusulan sosiaali- ja terveyslautakunnalle tuotiin, aikana ennen Keusotea, selkeästi ylitysuhat tietoon. Kerrottiin myös vaihtoehdot ja niiden seuraukset, riskit ja ennusteet. Näistä poliittisesti valitut luottamushenkilöt sitten päättivät. Tuusulalla on nykyisessä Keusoten valtuustossa muutamia edustajia. Vähän väliä kuulemme kunnanvaltuustossa puheita, kuinka “Keusoten edunvalvontaa on tehostettava”. Toistaiseksi tuottavuusohjelman toimenpiteet eivät ole suunnitellusti toteutuneet vaan budjetti ylittyy vuosittain useilla miljoonilla. Suunta on siis täysin päälaellaan.

Mikä on sitten tuusulalaisten asema? Näkymänä on että palvelut uhkaavat keskittyä yhä vahvemmin Hyvinkää-Nurmijärvi-Järvenpää akselille. Tämä on nähtävissä esimerkiksi Kiljavan kuntoutuskeskuksen keskittymänä Nurmijärvelle, perhekeskuspalveluiden keskittymänä Hyvinkäälle ja Justin terveyspalvelukeskittymänä Järvenpäähän. Tuusulan osana näyttää olevan palveluiden karsinta jossa pienemmät terveysasemamme (Jokela ja Kellokoski) olivat jo kertaalleen liipaisimella. Kansalaisadressit pelastivat asemat sillä kertaa mutta vuonna 2022 tarkastelu pienten asemien osalta on jälleen esillä. Vanhusten päivätoiminta oli jo loppumisuhan alla Tuusulassa, sitä käsiteltiin Tuusulan kunnanvaltuuston kysymyksenä poikkeuksellisesti. Toistaiseksi toiminta on tauolla koronapandemian vuoksi, ja olen kuullut puhuttavan, että se ei ehkä palaisi enää palveluvalikkoon sellaisenaan. Lähikuukausina käsitellään myös terveyskeskussairaalamme olemassaolon kohtaloa.

2023 on tarkoitus siirtyä sote-uudistuksen myötä hyvinvointialue malliin. Silloin on kyse jälleen täysin uudesta, lain mukaisesta organisaatiosta jolloin vapaaehtoinen kuntayhtymä organisaationa lakkaa olemasta. Tämä tarkoittaa jälleen uuden organisaation rakentamista ja mukaan tulee silloin myös pelastustoimi. Vaarana näen, että Keusoten alueen sote-kustannukset ovat tällä hetkellä suuremmat kuin tulevan hyvinvointialueen rahoitusmalli tulee olemaan. Tämä puolestaan edellyttää entistä suurempaa talouden tasapainottamista Keusotessa vuosina 2021-2023. Joka tapauksessa säästöpaineet ovat vuodesta 2023 eteenpäin hyvinvointialueella kymmeniä miljoonia vuosittain.

Ja lopuksi, Keusoten alueella on edelleen 16 erilaista ICT-järjestelmää. Hoitajat, lääkärit ja muut alan ammattilaiset kirjaavat siis päivittäin lukuisiin eri potilas- ja asiakastietojärjestelmiin jotka eivät välttämättä puhele keskenään. Justin erikoishammaslääkärin kirjaus ei näy Hyrylän hammashoitolan hammaslääkärillä – vaikka he työskentelevät samassa organisaatiossa. Edunvalvonnan suhteen Tuusulassa tarvitaan täysin uudenlaista ryhtiliikettä. Emme voi enää seurata passiivisesti vierestä kun lähipalvelumme ovat vaarassa karata kunnasta. Kannan suurta huolta myös siitä, että Keusoten tavoitteena on karsia kovalla kädellä vanhusten ympärivuorokautisen hoivan paikkoja. Siitä käytetään nimitystä “palvelurakenteen keventäminen”. Haasteita riittää. Loppuuko aika kesken tässä nykyorganisaatiossa?