Erilaiset kriisit ovat haastaneet meitä jo vuosia. Kolme vuotta sitten, tammikuussa 2020 palasimme lomamatkalta kaukaa maapallon toiselta puolelta. Varsin pian Suomessakin uutisoitiin covid viruksesta ja kerrottiin, että ensimmäinen tapaus on löytynyt Suomestakin. Muistan ajatelleeni, että tuskin tämä nyt kovin isosti meitä suomalaisia koskee. Hieman hymyilytti kun kansa hamstrasi wc-paperia. Maaliskuussa 2020 WHO ilmoitti taudin olevan pandemia. Alkoi ennennäkemätön hässäkkä; yli 500 hengen tapahtumat kiellettiin, tuli poikkeuslaki, etäkoulu, etätyöt, Uudenmaan rajat menivät kiinni, myöhemmin myös maskisuositus ja koronapassi.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä kertoi tilaisuudessa jossa itsekin olin läsnä, että pandemian kestoksi on arvioitu 3-4 vuotta. Edelleen hymyilytti, ajattelin että ei kai sentään…

Meidän jokaisen voimavarat ovat olleet koetuksella. On ärsyttänyt, suututtanut, turhauttanut, naurattanut – epäusko siihen koska tämä loppuu? Jokainen tietenkin on kokenut kriisin omista lähtökohdistaan. On hyvä muistaa että jokaisella yksilöllä on myös omat haasteensa yhteisten lisäksi. Kun viimein saatiin ihmishenkiä suoraan pelastanut rokote käyttöön, siitä alkoi merkillinen eipäs-juupas julkinen kädenvääntö. Itse uskon ja luotan rokotuksiin – ne ovat kautta aikojen olleet kansanterveytemme kivijalka. Itse tietenkin olen kaikki rokotteet ottanut ja sairaanhoitajana suosittelen niitä lämpimästi myös omille potilailleni. En kuitenkaan moiti enkä kyseenalaista ihmisiä joiden ratkaisu on erilainen kuin omani. Onneksi jokaisella on mahdollisuus valita. En myöskään kannata minkään ammattiryhmän “pakkorokotuksia”. Toisaalta ymmärrän kuitenkin sen, että on välttämätöntä rajata esimerkiksi hoitajia pois sellaisista tehtävistä joissa potilaan henki on suoraan vaarassa – vaikkapa valkosolukadosta kärsivän syöpäpotilaan hoidosta mikäli ei ole rokotettu hoitaja.

Nyt tammikuussa 2023, kiitos rokotusten kuolleisuus tautiin on jo pidempään ollut laskussa. Ihme kyllä, itse olen tuolta taudilta säästynyt. Parthaillaan uutisoidaan että Kiinasta leviää jälleen uusi variantti ja Suomikin alkaa vaatimaan sieltä saapuvilta testitodistusta.

Suomessa sote palveluissa aloitti uudet hyvinvointialueet 1.1.2023. Omalla asuinalueellani ainakin Keski-Uudenmaan hyvinvointialue aloitti toimintansa hyvin haastavissa merkeissä. Rahoitusvaje on haastava, palveluita lienee joudutaan keskittämään ja palvelut tökkivät pahemman kerran. Palstat täyttyvät kuntalaisten vihaisista kommenteista; terveyskeskuksiin ei saa yhteyttä, takaisinsoittoja ei tule, reseptejä ei uusita ajallaan josko ollenkaan jne. Itsekin saan näistä asioista paljon yhteydenottoja vaikka me kunnanvaltuutetut emme näihin suoraan voi vaikuttaa. Jatkolähetän kyllä säännöllisesti viestejänne Keusoten palveluihin asioista vastaaville viranhaltijoille.

Julkisuudessa on viime päivinä kirjoitettu Töölön tapaturma-aseman ja Lastensairaalan henkilöstön vaikeasta tilanteesta. Tapaturma-aseman henkilöstö uhkaa äänestää jaloillaan monenlaisten muutosten vuoksi ja Lastensairaalasta kirjoitettiin, että sinne ei voi enää jättää lastaan ilman valvojaa koska henkilöstöä ei ole saatavilla. Molemmat paikat vastaavat koko Uudenmaan ja laajemminkin erva-alueiden potilaiden hoidosta. Tilanne on enemmän kuin huolestuttava.

Joka tapauksessa toivotan parempaa uutta vuotta 2023 kaikille!

Tartuntatautilain 48 § on ollut voimassa jo pitkään. Aika monelle tämä lain velvoite taitaa olla vieras. Seuraavassa ote siitä:

”Työntekijän ja opiskelijan rokotussuoja potilaiden suojaamiseksi

Työskentelyyn sosiaalihuollon ja terveydenhuollon toimintayksiköiden asiakas- ja potilastiloissa, joissa hoidetaan lääketieteellisesti arvioituna tartuntatautien vakaville seuraamuksille alttiita asiakkaita tai potilaita, saa käyttää vain erityisestä syystä henkilöä, jolla on puutteellinen rokotussuoja.

Työntekijällä ja työharjoitteluun osallistuvalla opiskelijalla on oltava joko rokotuksen tai sairastetun taudin antama suoja tuhkarokkoa ja vesirokkoa vastaan. Lisäksi edellytetään rokotuksen antama suoja influenssaa vastaan ja imeväisikäisiä hoitavilla hinkuyskää vastaan.

Opiskeluterveydenhuollon on huolehdittava, että työharjoitteluun osallistuvilla opiskelijoilla on 2 momentissa tarkoitettu rokotussuoja.

Työnantajalla on oikeus käsitellä työntekijän tai työharjoittelussa olevan opiskelijan 1 momentissa tarkoitettuihin tehtäviin soveltuvuutta koskevia tietoja riittävän rokotussuojan osalta työntekijän tai opiskelijan suostumuksella yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain (759/2004), työterveyshuoltolain ja henkilötietolain mukaisesti.”

Pakkorokotuksia siis ei ole olemassa, ketään ei väkisin pistetä. Väkisin ei myöskään pakoteta alalle. Olen sairaanhoitajan urani (23 vuotta) aikana törmännyt myös hoitajiin joiden mielestä on väärin että huumausainetestejä pitää joihinkin työtehtäviin antaa. En ymmärrä miksi sekään olisi väärin. Eri ammateissa on erilaisia turvallisuusvaatimuksia. Lentäjillä ja rekkamiehillä seulotaan tiettyjä asioita tiiviimmin, lasten kanssa työskenteleviltä vaaditaan rikosrekisteriote yms. Poliisin työssä edellytetään nuhteetonta rikostaustaa. Mielestäni kaikki toisten turvallisuutta lisäävät asiat on vain hyvä asia. Kannattaa muistaa, että pakolla/vastentahtoisesti Suomessa voidaan lääkitystä pistää vain mielenterveyslain alaisuudessa, silloinkin siihen pitää löytyä vahvat perusteet, lääkärin päätös ja pykälät jotka kirjataan potilastietoihin.

Presidentti Niinistö otti uudenvuoden puheessaan myös hyvin kantaa näihin asioihin, koronaväsymykseen ja eripuran kylvämiseen. Hän lausui: ”On toki ymmärrettävää, että ennenkokematon herättää erilaisia mielipiteitä, niin pandemian vaaroista kuin siltä suojautumisesta. Erimielisyys on kuitenkin alkanut näyttäytyä eripuraisuutena ja pahantahdon levittämisenä. Yhdistävästä tekijästä, terveytemme suojaamisesta, ei soisi tulevan riidan lähdettä”. Viisaita sanoja Niinistöltä jälleen!

Kaiken tämän poikkeavan ajan keskellä käydään Suomessa pian aluevaalit joissa valitaan uudet päättäjät alueellisesti meillekin Keski-Uudellemaalle. Tämä uusi valtuusto päättää alueellisesti kuuden kunnan sote asioista, myös palo- ja pelastustoimesta. On tärkeää että kaikki kynnelle kykenevät menisivät äänestämään 23.1.2022. Tuusulassa ja Järvenpäässä on ehdolla monta loistavaa sote-osaajaa. Nämä sote asiat koskettavat jokaista ja läheisiämme ennemmin tai myöhemmin ja parhaillaankin.

Parempaa uutta vuotta kaikille!

Mirka Kovalainen

Tuusulan kunnanvaltuutettu

En usko itse vallan keskittämiseen. Siis siihen että samat ihmiset istuvat “joka jakkaralla”. Ehkä he toimivat kansanedustajana, kunnanvaltuutettuna, lautakunnan jäsenenä ja mahdollisesti uutena aluevaltuutettuna! En kertakaikkiaan usko siihen että sama ihminen hoitaisi luottamustoimia tehokkaasti ja vastuullisesti näin monella eri taholla. Tai kuka tietää, ehkäpä sellaisia superihmisiä on? Minä ajattelin nyt hoitaa kunnanvaltuutetun pestin 2021-2025 ja loppukaudesta myös kasvatus-sivistyslautakunnan jäsenen tehtävät. En ole siis sairastunut vallanhimoon ja kaiken tavoitteluun Sitäkin näissä politiikan kuvioissa kyllä näkee.

Vastaus on: en halua lähteä näihin vaaleihin ehdolle, en ainakaan tälle ensimmäiselle kierrokselle. Suurin pelkoni on, että sitäkin hyvinvointialuetta siirtyisi johtamaan sama porukka joka on pahemman kerran möhlinyt Keusotessa alueemme sote-palvelut viimeiset 4 vuotta siihen pisteeseen missä ne nyt ovat.  Budjetti ylitykset ovat vuosi toisensa perään hurjia….palvelut karkaavat Tuusulasta yksi toisensa perään. Ensi viikolla päätettäneen terveyskeskuksen akuutti vuodeosaston lopetuksesta Hyrylästä. Valitettavasti uskon että enemmistö Keusotessa näin päättää. Tällä hetkellä keskityn ja taustavaikutan siihen eri kanavia pitkin, että tulevalle hyvinvointialueellemme valitaan osaava johto. Olen tämän myös Keusoten nykyjohdolle kertonut. Suosittelen samaa muillekin päättäjille Tuusulassa. Kannustan kuitenkin erinomaisia ehdokkaita äänestämään! Ja muistaa on syytä myös se, että sote-uudistus on kaikkien eduskuntapuolueiden yhteisesti päättämä, ei minkään yksittäisen puolueen.

Tiedän, että Tuusulasta ovat ehdolla esimerkiksi erinomaiset sote-alan osaajat Erja Sarenius-Salmenkivi ja Sanna Takala. Järvenpäästä Satu Haaparanta ja Mäntsälästä Pirjo Vainio. Tästä nelikosta on suorastaan vaikeaa valita kenelle ääneni antaisin.

Joulun ja valon odotusta!

Mirka Kovalainen, kunnanvaltuutettu

Tällä viikolla vietämme myös vanhustenviikkoa. Moni ikääntyvä kokee tälläkin hetkellä musertavaa yksinäisyyden tunnetta, tutkimusten mukaan jopa palvelutaloissa. Usein yksinäisyyden taustalla ovat sairaudet, puolison kuolema ja toimintakyvyn heikentyminen. Nykyisin palvelutaloihin pääseekin verrattain huonokuntoisena.

Ystäväni työskentelee erään kaupungin kotihoidossa. Alati vaihtuvan henkilökunnan lisäksi korona-aika on tuonut kotihoitoon uuden ilmiön: moni vanhus herää uuteen päivään tietäen mitä on edessä – ei yhtään mitään. Eristäytyminen ja siitä johtuva yksinäisyys liittyy toisinaan myös psyykkiseen sairauteen vanhuksen kohdalla. Ihmisestä saattaa tulla oman kotinsa vanki, uudet asiat alkavat pelottamaan. Vähemmän puhuttuja aiheita vanhusten kohdalla ovat myös itsemurhayritykset ja alkoholin liikakäyttö. Valitettavasti näihin molempiin terveydenhuollossa törmätään.

Täällä Tuusulassa, Keusoten alueella vanhusten päivätoiminta meni koronan vuoksi tauolle 1,5 vuotta sitten. Viimeisen vuoden aikana on korviimme kantautunut viestejä siitä, että Keusotella ei ole aikomustakaan palauttaa entisenlaista ikäihmisten päivätoimintaa Tuusulaan – eikä mihinkään Keusote-kuntaan. Minulle vastattiin Keusotesta, että tosiasiallisesti he eivät edes pystyisi palvelua palauttamaan tämän hetken hoitajamarkkinoilla. Kyseessä on ei-lakisääteinen palvelu ja Keusotesta “heitettiinkin pallo” nyt Tuusulan kuntaan. Heidän mielestä Tuusulan olisi syytä tehostaa omaa hyte- (hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen) toimintaa ja tarttua toimeen viimeisen kuntarahoitteisen vuoden alkaessa. Keusoten on saatava palvelujaan tehostettua kuntien talousraamien mukaisiksi.

Ikäihmisten määrä kasvaa Tuusulassakin huimaa vauhtia. Yksinäisille vanhuksille täytyy löytää mielekästä tekemistä ja sisältöä elämään. Eläviä ihmis- ja päivätoimintakontakteja ei voi korvata koti-tv:llä ja Ipadilla joiden kautta päivätoiminta toteutetaan. Meidän täytyy siis Tuusulassa ottaa uusi asento ja rooli hyte-työn kautta ikäihmisten ennaltaehkäisevien palvelujen painottamisessa. Ympäristöministeriön hanke, yhteisöllisen asumisen kehittäminen, auttaa tässä, mutta sen yhteisöllistä toimintaa luotsaava osio on vielä kovin pienimuotoinen. Harva meistä toivoo itselleen tai läheiselleen vanhuutta, jossa ainoat kasvot jotka päivän mittaan näkee ovat omat kasvot peilissä.

Mirka Kovalainen
Tuusulan kunnanvaltuutettu

Kuntapolitiikan syksy on käynnistynyt Tuusulassakin uuden johdon voimin. Pormestarikolmikko vaihtui, johtoon tulivat pormestariksi Kalle Ikkelä (kok.), apulaispormestareiksi Jari Immonen (ps) ja Tuija Reinikainen (tupu). Kaksi ensinmainittua ovat uusia toimijoita kunnallisessa päätöksenteossa mutta Tuija Reinikaisen kanssa meillä on pitkä yhteistyö niin kuntapolitiikan kuin ammatillisenkin toiminnan kautta terveydenhuollossa. Onnea ja menestystä kaikille uusiin tehtäviin, uskon että koko kolmikon kanssa yhteistyö tulee olemaan hyvää. Tämän kauden aluksi kaikki ryhmät allekirjoittivat pormestarisopimuksen sisällön. Kunnanvaltuuston työkin on päässyt jo vauhtiin ja ylikunnallisiin paikkoihin teimme jo henkilövalintoja. Tammikuussa onkin jo hyvinvointialuevaalit tulossa ja soteuudistus etenee. Ettei vaan kukaan ehdi vaaleja ikävöimään, taas ne tulevat!

Tuusulassa laaditaan ensi vuodelle talousarviota, jossa tuloveroprosentit (19,75 %) ja kiinteistövero pysyisivät ennallaan. Talousnäkymiin liittyy niin Tuusulassakin kuin muissakin kunnissa ja kaupungeissa epävarmuustekijöitä, sillä valtion koronakompensaatiot ovat jäämässä odotettua pienemmiksi. Keusoten (6 kunnan yhteinen sote kuntayhtymä, jossa Tuusula on mukana) menot ovat vuodesta toiseen merkittävä epävarmuustekijä alueidemme kunnille, niin myös ensi vuodelle. Paineet siellä säästöihin ovat jopa kymmenissä miljoonissa. Koronapandemia itsessään heikentää talouden tilaa edelleen Tuusulassa tulevina vuosina. Itse kannan erityistä huolta terveydenhuollossa kasvavasta ns. hoitovelasta, jota Keusotessa tiedetään kertyneen. Erityisesti koululaiset, nuoret ja työttömäksi jääneet ovat monissa asioissa väliinputoajia ja tämä kehityskulku täytyy saada katkaistua.

Huolta herättää myös kuntayhtymä HSL. Sen lipputulot ovat alhaisia ja matkustajamäärät pieniä. Jokainen vähänkin liikennettä seuraava on voinut todeta, että meillä Tuusulassa bussit ajelevat melko tyhjinä. Samaan aikaan kuntaosuus on kuitenkin kasvamassa jopa 0,4 miljoonalla eurolla eli 4,2 miljoonaan euroon! Keusoteen tarvitaan jälleen lisää rahaa 3,8 miljoonaa ja koulujen väistötiloihin 0,6 miljoonaa. Palkat ja sivukulut tulevat vaatimaan 1,4 miljoonaa euroa.

Tuusulan investoinnit näyttävät olevan historiallisen suuret: 67 miljoonaa euroa. Talojen rakentamiseen on varattuna 39 miljoonaa euroa, kuntatekniikan rakentamiseen noin 18 miljoonaa euroa ja maanhankintaan puolestaan 3 miljoonaa euroa. Ensi vuonna Tuusulalla olisi velkaa jo 207 miljoonaa euroa ja vuonna 2025 jopa 346 miljoonaa euroa. Tällainen velkaantumisen tahti on mielestäni kestämätöntä! Näihin ja moniin muihin kysymyksiin kunnanvaltuusto pureutuu syksyn aikana.

Kiitokset jokaiselle alkusyksystä yhteyttä ottaneelle kuntalaiselle. Arvostan kuntalaisaktiivisuutta. Vastaan jokaiseen viestiin niin kuin olen jo vuosia kuntapäättäjänä tehnyt. Mukavaa syksyn alkua kaikille!

Mirka Kovalainen
Tuusulan kunnanvaltuutettu

Kiitos monista onnitteluista ja evästyksistä seuraavaan valtuustokauteen. Pidetään yhteyttä ja nautitaan kesästä!

Mirka Kovalainen

Nyt sairaala-alue on tulossa myyntiin loppukesästä 2021. Pääsin pari viikkoa sitten pienen porukan mukana vuosien tauon jälkeen käymään vanhalla työpaikallani, sairaalan eri rakennuksissa. Niin paljon muistoja ja historiaa oli yhtäkkiä ympärillä! Kellokosken sairaala oli työpaikkani yli 10 vuoden ajan, joten paikat ovat varsin tuttuja.

Kellokosken sairaalan kiinteistöt ovat pitkälti suojeltuja. Pohjois-Tuusulan kehittämisen kannalta olisi tärkeää, että taloihin saataisi elämää. Voisiko se olla majoituspalvelua, hotellipalvelua, tiloja start up -yrityksille, asuntoja vai jotain muuta? Alueessa olisi paljon potentiaalia ja ne ovat merkittävä osa Tuusulan ja Suomenkin historiaa luonnonkauniilla alueella. Vaikka aika kulkee ja muuttuu, niin kuin ihmisetkin ajassa, historia pysyy ja sitoo meitä. Se taitaa olla sitä kotiseuturakkauttakin.

Alueelle on myös mahdollista tehdä lisärakentamista mutta joenrantaan ei tänä päivänä kukaan taida saada rakennusoikeutta eikä tontteja. Suomessa on ainakin kaksi onnistunutta uudistamista nähty vanhoille mielisairaaloille, Etelä-Pohjanmaalla Törnävällä ja Sipoon Nikkilässä. Ensimainitussa sairaala alueineen on kunnostettu vanhaa kunnioittaen ja sen omistaa yksityinen yritys. Nikkilään on puolestaan remontoitu entisen sairaala-alueen rakennuksia asuinkäyttöön. Työt ovat edenneet hitaasti ja osa rakennuksista on nyt purku-uhan alla. Toivon hartaasti että Kellokosken sairaala-alueelle löytyy ostaja ja alue saataisi uuteen kukoistukseen.

Juttelin asiasta tuoreeltaan myös Tuusulan kuntasuunnittelupäällikön kanssa. Kunta ei ole keksinyt rakennuksille käyttöä, mutta alueelle tarvitsisimme kyllä useampia hankkeita. Kun sopivia hankkeita löytyy, kunta valmistelee kaavamuutokset ja tarvittavat sopimukset. Näitä on kuitenkin mahdotonta tässä ”erikoisessa kohteessa” tehdä varsinkin kun koko muutoksen rahoittajaa ei ole toistaiseksi neuvottelupöydässä. Kuntasuunnittelupäällikön mukaan hankkeet voisivat olla esimerkiksi palveluasumista, asumista, liiketiloja, valtakunnallinen sairaalamuseo, toimistotiloja, työtiloja tai hotelli.

Toivon, että teistä lukijoistakin moni vinkkaisi tästä upeasta historiallisesta alueesta omille verkostoillenne. Toivottavasti alue saadaan vielä uusiokäyttöön. Sairaalan irtaimistoa myydään avoimessa huutokaupassa 14.-15.8.2021. Silloin on mainio aika tehdä vaikka päiväretki Kellokoskelle ja tutustua samalla sairaalamuseoon ja Ruukin tehdasalueeseen. Kulmilla on mainiot ruokapaikat Cherif-ravintola ja Kinuskilla kahvila-lounaspaikka. Suositus molempiin!